Kaikuu
kaikuu
kaikuu,
tyhjässä mielessä
soi ei-mitään.
Seireeni tanssii
enkelivalssin,
levittää siipensä,
eilisen teelehdet.
Älä ennusta,
näen tulevan.
K
u
p
p
i
n u r i n .
49,6 asiaa hajottaa. 90 minuuttia, oksensin kolmesti. Kerran vettä. (Hahahaha, luulenko, että puhdistuin?)
Mutta ei se mitään, muutenhan viikko on mennyt hyvin! Olin paikalla kun piti, tein mitä käskettiin ja kannoin vastuualueeni niin kuin lupasin. Tanssin satuja ja väläytin pergamenttihymyjä. (Kuulostaa paremmalta kuin kellastunut.) Tänään pukeuduin jopa hameeseen, tein niin arkena viimeksi kesällä. Melkein ajattelin, että tänään tässä kropassa on ihan hyvä. (Mutta parempi kun vielä -2.)
Sitten se vain meni pois.
Voi minä haluaisin saada sut uskomaan, että olet hyvä tuon kokoisena, eikä tarvitse olla yhtään pienempi. Mutta mitenkä saada toinen uskomaan, kun ei itse usko itseään...
VastaaPoistaNäen tässä itseni. (Joskin olen "joutunut" lopettamaan oksentamisen lähes kokonaan, koska en asu yksin ja kaikki kuuluu kaikkialle.)
Toivottavasti joskus on hyvä, juuri tuossa kropassa. Itsekin toivon samaa.