Vapaudesta

Mitä on vapaus? Vapaapudotus? Tarttuminen johonkin, josta haluaa pitää kiinni? Rajoittamattomuus vai rajattu turvallisuus? Milloin minä olen vapaa?

Vasta viimeaikoina olen alkanut oivaltaa, että vaikka syömishäiriötä pidetään normaalisti sairaalloisena kontrollinhaluna ja sen katsotaan rajoittavan elämää, minulle se on tarkoittanut kuitenkin myös vapautta. Täyttä määräämisvaltaa omasta ruumiista. Koen valinneeni itse omat turvaruokani (esimerkiksi monissa hedelmissä ja vihanneksissa on ihan yhtä vähän kaloreita kuin tomaatissa ja omenassa, mutta en silti syö niitä: syön omenoita ja tomaattia) ja toisaalta ahmiessani saan välillä huumaavat kicksit siitä, että saan päästää hetkeksi irti ja haistattaa paskan aivan kaikelle. Koska muutenhan seuraan kiltisti laadittuja sääntöjä. Nuorempana äidin sääntöjä, myöhemmin sellaisia kirjoittamattomia sääntöjä, joita kuvittelen, että minun oletetaan noudattavan. Mene opiskelemaan, lue, kirjoita, pärjää, tunne lamaannuttavaa syyllisyyttä, kun et saanut kesätöitä. Laiska paska, lorvit, kun sinun pitäisi olla töissä. Ja jos satut saamaan töitä, joiden jälkeen ahmit ja itket ja rukoilet, ettei seuraavana päivänä tarvitsisi nousta ylös, olet kiittämätön.

Etkö jaksa? Oma vika, syö enemmän C-vitamiinia.

Yksi syy sille, että en tunnu pystyvän karistamaan syömishäiriöblogimaailmaa jaloistani on, että kirjoittaminen on yksi tapa olla vapaa. Jossain vaiheessa luova kirjoittamiseni oli täysin jumissa, koska podin massiivista epätäydellisen teksin kirjoittamisen pelkoa, mutta onneksi se helpottaa, kun vain kirjoittaa paljon. Mieluiten mahdollisimman huonoa tekstiä. Ja huonolla tarkoitan nyt kieliopillisesti vähän sinne päin: esimerkiksi angstaus voi olla joskus erittäin vapauttavaa ja täysin rehellistä, vaikka pilkut olisivatkin päin persettä.

Toinen mahdollinen kanavani vapauteen olisi tanssi, mutta se on nyt jäänyt valitettavan vähälle. Uuden vuoden lupaukseni vuodelle 2013 onkin tanssia enemmän. Kokeilla enemmän. Yrittää löytää vapautta, johon ei liity peiliä, mittanauhaa tai ruokalautasta.

En sano, että lopetan laihduttamisen. Lupaan kuitenkin yrittää kellumista sen sijaan, että keräisin kylmiä kiviä taskuihin ja kaipaisin pohjaa.

Hyvää uutta vuotta.